Share This Story !
Olen päätynyt hankkimaan uuden tai käytetyn emolevyn ja laitan sen tähän vanhaan koteloon. Kyseinen kotelo on mielestäni hyvää suunnittelua. Sopivaa emolevyä ja prosessoria voi tarjota. Onko kellään kokemusta Linuxin kevytversioista.
Jos Korjaa dll-virheet kirjoitat moneen paikkaan Matlabpolun varrelle funktiotiedoston f.m, saat varmasti aikaan sekaannusta. Tällöin saadaan ruudulle pelkkä komentoikkuna, mutta grafiikka toimii kyllä. Yleensä tähän ei ole tarpeen mennä, siinä menetetään aika paljon käyttömukavuutta. X-etäkäytössä UNIX-työasemalla tämä saattaa joskus pelastaa päivän, jos työskentely muuten käy tukkoiseksi. Järjestelmänlaajuinen asetustiedosto ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaista, jolloin käyttäjälle jää “viimeinen sana” komentotulkkinsa asetuksiin. Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä.
Katso tarkemmat ohjeet Matlabin omasta opastuksesta (“cell mode”) tai esimerkistä 4 tämän sivun alareunassa. Hyvän dokumentaation esimerkkeineen ja demoineen saa kirjoittamalla “doc funktionnimi”. Löytyvät toki myös valikoista valitsemalla. Matlabin avaamalla pääsee sen omiin tutoriaaleihin. Valitse Help – Matlab help tai komentoriviltä kirjoittamalla doc. Vasemman sarakkeen listasta voi valita “Getting Started”-osioista niin perus-Matlabin kuin kunkin toolboxin käyttöön.
Bashissa käytetään yleensä komentohistoriatiedostona tiedostoa ~/.bash_history. Loisi uuden tiedoston nimeltä appelsiini, jonka sisällöksi tulisi komennon uname tuloste eli “Linux”. Nämä lainausmerkit saattavat kuitenkin sekoittua heittomerkkeihin, ja siksi kannattaakin käyttää seuraavaa rakennetta, joka tekee saman kuin ylempi. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja grep, awk, cat, zcat, less, more, sort, od, du, wc ja ls (katso myös luettelo komentorivikomennoista). Eräät komentotulkit (mm. bash) tukevat myös esimerkiksi etäkoneiden nimien, käyttäjänimien, prosessinumeroiden sekä komentojen valitsimien täydennystä tabulaattorin avulla. Ominaisuus ei välttämättä ole oletuksena käytössä kaikissa jakeluissa.
Heidän joukoissaan on lisääntynyt näkemys jonka mukaan kehittämistyötä on parempi tehdä silloin kun koodi on saatavilla ja muokattavissa. Käyttöjärjestelmien yleisyyttä hyvin kyseenalaisella pay-per-click periaatteella mittaava Net Application on tutkimuksissaan havainnut että esim.
Facebook Comments